Viro kirkot
Viro »
nähtävyydet »
kirkot löytyi 20 kpl
Ev.lut. Audrun Pyhän Ristin kirkko
Tõstamaa maantee 5, Audru, Pärnumaa


Kirkko, jossa on loistavan valkoiset räystäslistat ja ikkunanpuitteet. Torni on rakennettu uudelleen vuonna 1715. Kuori-ikkunan lasimaalauksessa (1892) on Pilar von Pilhaun ja Ungern-Sternbergin vaakunat. Kirkon lähellä mielenkiintoisia kasveja sisältävä arboretum. Rakennettu: 1680.
Lisätietoja ja kirkon aukioloajat "Viron tiekirkot" kotisivulta
http://www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_kirik.php?id=260
Pärnun Elisabetin kirkko
Nikolai 22, Pärnu, Pärnumaa


Venäjän keisarinna Elisabetin mukaan nimetty barokkikirkko (arkkitehti Joachim Hinrich Güterbock, tornimestari Johann Heinrich Wülbern), laajennettu vuonna 1893. Uusgoottilainen alttari ja saarnatuoli (1854). Rakennettu: 1750.
Lisätietoja ja kirkon aukioloajat "Viron tiekirkot" kotisivulta
http://www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_kirik.php?id=43
Halliste kirik - Hallisten kirkko
Pornuse, Halliste, Viljandimaa

Monta kertaa jälleenrakennettu kirkko. Pohjansodan jälkeen ja jälleen vuoden 1863 tulipalon jälkeen. Viimeksi paloi 1959, ja jälleenrakennettiin 1991.
Harju-Madise kirik - Harju-Madisen kirkko
Madise, Padise, Harjumaa
Ev.lut. Harju-Madisen Mattiaan kirkko. Rantapenkereellä oleva hyväkuntoinen kirkko, jonka korkea kellotorni toimii Pakrin lahdelle valoa vilkuttavana majakkana. Saarnatuolin (1784) yläpuolella on nikkaroitu auringonkiekko, jota on luultu laivan ruoriksi. Alttaritriptyykki 1631.Kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Nykyinen ulkoasu 1700-luvun lopulta. Sijainniltaan Viron vaikuttavimpia kyläkirkkoja.
Ev.lut. Häädemeesten Mikaelin kirkko
Pärnu maantee 34, Häädemeeste, Pärnumaa


Uusromaaninen kirkko (arkkitehti Matthias von Holst), jossa on värikkäät luonnonkiviseinät ja kapea harjatorni (1892). Alttaritaulu ”Pelasta minut, Herra” (Allan Ramsay, 1881) tuotu Lontoosta. Rakennettu: 1874.
Lisätietoja ja kirkon aukioloajat "Viron tiekirkot" kotisivulta
http://www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_kirik.php?id=159
Tallinnan Johanneksen kirkko
Vabaduse väljak 1, Tallinna, Harjumaa


Uusgoottilainen kirkko Tallinnan sydämessä (arkkitehti Christian August Gabler). Alttaritaulu ”Kristus ristillä” (Karl Wenig), Tallinnan vanhin kirkonkello, jossa on vironkielinen kirjoitus (1872), uudenaikaisia lasimaalauksia. Rakennettu 1867.
Lisätietoja ja kirkon aukioloajat "Viron tiekirkot" kotisivulta
http://www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_kirik.php?id=177
Tallinnan Kaarlen kirkko
Toompea 10, Tallinna, Harjumaa

Ruotsin kuningas Kaarle XI:n mukaan nimetty valtava uusromaaninen kirkko (arkkitehti Otto Pius Hippius) Tõnismäellä. Johann Kölerin kuuluisa fresko “Tulkaa minun tyköni“. Suuret urut (Walker & Co, 1923). Vanhin tornikello on Kaarle XI:n lahjoittama (1696). Rakennettu 1870.
Vana kirik - Kihnun vanha kirkko
Linaküla, Kihnu, Pärnumaa
Kihnun vanha kirkko tai oikeastaan kappeli. Sijaitsee Kihnun saaren pohjoisosan korkeimmalla kohdalla. Kihnulaiset ovat 1800-luvun puolivälistä lahtien olleet pääasiassa ortodokseja.
Laurentiuksen kirkko
Tallinna 13, Kuressaari, Saarenmaa

Kuressaaren historiallisella pääaukiolla on kahden ruotsinaikaisen rakennuksen, raatihuoneen ja vaakahuoneen ohella olennaiseksi dominantiksi omalaatuinen Laurentiuksen kirkko. Ensimmäinen pyhäkkö, joka tuhoutui tulipalossa v. 1612, oli linnan lähellä nykyisen linnanpuiston alueella. Todennäköisesti pian tulipalon jälkeen saatiin tontti uuden pääaukion läheisyyteen sekä luultavasti v. 1630 uusi kirkko tuli täällä valmiiksi.Sen rakennuksen perusta on suorakaiteen muotoinen ja sen muurit muodostavat nykyisen runkohuoneen. Pohjansodassa v. 1710 poltettu kirkko jälleenrakennettiin seuraavilla vuosikymmenillä ja lisättiin myös kuoritila (vihkiminen v. 1929). Vielä kerra kirkko paloi v. 1828 ja rakennettiin entiselleen arkkitehti Heinrich Löwenerin johdolla v. 1835-1836, kun se sai nykyisen ulkomuodonsa.
Mihklin kirkko
Mihkli, Koonga, Pärnumaa

Länsi-Viron vanhimpia ja omaperäisimpiä kirkkoja 1200-luvulta. Soontaganan ikivanhalla kirkolla on vuonna 1781 rakennettu länsitorni ja uusgoottilainen sisustus 1800-luvulta. Tornissa soi kirkonkello, joka valettiin vuonna 1684 Tukholmassa, piilotettiin vimeisimmän sodan aikana maahan, josta se pääsi päivänvaloon 28 vuotta myöhemmin.
Lisätietoja ja kirkon aukioloajat "Viron tiekirkot" kotisivulta
http://www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_kirik.php?id=226
Mustveen Pyhän Nikolain ortodoksikirkko
Tartu 14, Mustvee, Jõgevamaa
Uusromaaninen ortodoksinen kirkkorakennus (arkkitehti A. Edelson). Sisäseinillä ornamenttimaalauksia (1800-luku) ja paljon ikoneita. Valmistui 1864.
Tallinnan Olevisten kirkko
Lai 50, Tallinna, Harjumaa

Kirkko on saanut nimensä Norjan kuningas Olavi Pyhän mukaan. Torninhuippu on Viron korkein (123,7 m), ja kirkon holvitkin ovat erityisen korkeat (keskilaivan korkeus 31 m). Nykyisen suuruutensa, kauneutensa ja vaikuttavuutensa kirkko saavutti 1500-luvulla. Tästä kirkosta alkoi uskonpuhdistus Tallinnassa 1524, samoin tulipalonjälkeisellä 1830-luvulla kirkon sisätilojen uusromaaninen tyylisuuntaus Virossa. Rakennettu: 1300–1800-luvulta.
Ortodoksinen Pyhän Nikolain kirkko
Lossi 8, Kuressaari, Saarenmaa

Vuonna 1790 rakennettu kirkko on kolmilaivainen, vaatimattomassa myöhäisklassisessa tyylissä. Kolmeosallinen portti, peräisin noin samalta ajalta, on kiinnostava. Sen pääsisäänkäytävän molemmalla puolella olevasta seinäpinnasta uloavat kaksi puolipylvästä doorialaisineen kapiteeleineen.Portin osia yhdistää holvikaari, jonka yllä, juuri karniisin alla on friisi triglyyfeineen – motiivi, joka klassiseen tyyliin tuli Vanhasta Kreikasta, jossa se oli erittäin tyypillistä. Seinäpinnat ovat massiivisisa. Holvikaaria koristavat lukonkivet. Molempaa portin puolta yhdistää karniisi, jossa pieni päätykolmio. Metallisäleikkö on sepäntyön mainio esimerkki. Erittäin kauniit ovat klassiset ornamentit, nk. riippuvat huivit.
Tallinnan Pyhän Hengen kirkko
Pühavaimu 2, Tallinna, Harjumaa

Raatihuoneen läheisyydessä oleva Herran huone on Tallinnan keskiaikaisista kirkoista pienin, mutta sillä on rikas taidekokoelma. Alttarikaappi (Lyypekin mestari Berndt Notke, 1483), renessanssisaarnatuoli, barokkiveistoksin ja maalauksin koristellut parvet (Elert Thiele, 1600-luku), paljon vanhoja maalauksia ja valaisimia, uudenaikaisia lasimaalauksia. Rakennettu 1200/1300.
Ortodoksinen Pärnun Kristuksen kirkastumisen kirkko
Aia 5, Pärnu, Pärnumaa


Ortodoksisen virolaisen seurakunnan vanhavenäläiseen tyyliin rakennettu kirkko(arkkitehti Vladimir Lunski, rakennusmestari K. Klein), rakentamisen alkuunpanijana kansallisen heräämisen vaikuttajahahmo ylipappi Mihkel Suigusaar. Ikoneja, seinämaalauksia Uuden testamentin aihepiiristä (1927). Rakennettu: 1904.
Lisätietoja ja kirkon aukioloajat "Viron tiekirkot" kotisivulta
http://www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_kirik.php?id=318
Pärnu-Jaagupin Jaakobin kirkko
Kirikumõis, Pärnu-Jaagupi, Pärnumaa


Viron keskiaikaisista kirkoista nuorin, vuonna 1888 lisätty länsitorni (torninhuippu 1907, arkkitehti Rudolf von Engelhardt). Barokkityylinen saarnatuoli (Elert Thiele), alttaritaulu ”Kristus ristillä” (Ants Laikmaa Eduard von Gebhardtin mukaan, 1900). Rakennettu: 1534, 1800-luku.
Lisätietoja ja kirkon aukioloajat "Viron tiekirkot" kotisivulta
http://www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_kirik.php?id=22
Harju-Risti kirik - Harju-Ristin kirkko
Harju-Risti, Padise, Harjumaa

Viron omaperäisimpiä kirkkoja. Torni rakennettu 1400-luvulla, mutta se on jäänyt keskeneräiseksi.
Tallinnan Tuomiokirkko
Toom-Kooli 6, Tallinna, Harjumaa

Neitsyt Marialle pyhitetty Manner-Viron vanhin kirkko on ollut pääkirkkona vuodesta 1240. Keskiaikaisia hautalaattoja, hautamonumentteja renessanssiajasta 1800-luvulle asti. Merkittävä barokkityylisten hautausvaakunoiden kokoelma (Christian Ackermann). Vaikuttava barokkityylinen alttariseinä, saarnatuolissa apostolien hahmoja (molemmat Christian Ackermann). Tuuliviirissä oleva vuosiluku 1779 osoittaa barokkityylisen torninhuipun valmistumisvuoden. Rakennettu 1200–1700.
Türi Martini kirik
Wiedemanni 7, Türi, Järvamaa

Vanhin ja omaperäisin kirkko Järvamaalla. Perustettu 13. vuosisadan lopulla, kalkkikivestä tiiliskiveen siirtymisen vaihteessa.
Valjalan kirkko
Valjala, Valjala, Saarenmaa
Valjalan kirkko. Luultavasti Viron vanhin maaseudulle rakennuttu kirkko. Rakennettu vuosina 1240-1270.