Viro nähtävyydet
Viro »
nähtävyydet »
löytyi 178 kpl
Haapsalun Rautatiemuseo ja -asema
Raudtee 2, Haapsalu, Läänemaa

20. vuosisadan alun suurin pääkaupungin ulkopuolinen rautatieasema Virossa. Valmistui 1906. Kuuluisa pitkästä katetusta asemalaiturista. Rautatiemuseo.
Halliste kirik - Hallisten kirkko
Pornuse, Halliste, Viljandimaa

Monta kertaa jälleenrakennettu kirkko. Pohjansodan jälkeen ja jälleen vuoden 1863 tulipalon jälkeen. Viimeksi paloi 1959, ja jälleenrakennettiin 1991.
Hanila muuseum
Hanila, Hanila, Läänemaa

Harjumaa Muuseum - Harjumaan maakuntamuseo
Linnuse 9, Keila, Harjumaa

Harju-Madise kirik - Harju-Madisen kirkko
Madise, Padise, Harjumaa
Ev.lut. Harju-Madisen Mattiaan kirkko. Rantapenkereellä oleva hyväkuntoinen kirkko, jonka korkea kellotorni toimii Pakrin lahdelle valoa vilkuttavana majakkana. Saarnatuolin (1784) yläpuolella on nikkaroitu auringonkiekko, jota on luultu laivan ruoriksi. Alttaritriptyykki 1631.Kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Nykyinen ulkoasu 1700-luvun lopulta. Sijainniltaan Viron vaikuttavimpia kyläkirkkoja.
Harku mõisahoone ja -park - Harkun kartano ja puisto
Harku, Harku, Harjumaa
Harkun kartano ja puisto.Puistossa lampia ja oletettavasti linnoituksen rauniot.
Heimtalin kartano
Pargi ring 1 Heimtali, Viljandi, Viljandimaa

Suuri, hyvin maastoon sopiva kartanokokonaisuus. Laajalti apurakennuksia, mm. kuuluisa viinakeittiö. Sijaitsee Raudna-laakson törmällä ja kuuluu Loodi looduspark'iin. Kauniita laaksoja ja lampia.
Hiiumaa Muuseum - Hiidenmaan maakuntamuseo
Vabrikuväljak 8, Kärdla, Hiidenmaa

Hiidenmaan maakuntamuseon www-sivulta löytyy myös linkit museon eri toimipisteisiin Hiidenmaalla: mm. Rudolf Tobiase majamuuseum ja Mihkli muuseum.
Hinni kanjon
Nursi, Rõuge, Võrumaa
8 mtriä syvä, hiekkakiveen syntynyt jyrkkäreunainen kanjoni. Ainutlaatuinen Virossa.
Ev.lut. Häädemeesten Mikaelin kirkko
Pärnu maantee 34, Häädemeeste, Pärnumaa


Uusromaaninen kirkko (arkkitehti Matthias von Holst), jossa on värikkäät luonnonkiviseinät ja kapea harjatorni (1892). Alttaritaulu ”Pelasta minut, Herra” (Allan Ramsay, 1881) tuotu Lontoosta. Rakennettu: 1874.
Lisätietoja ja kirkon aukioloajat "Viron tiekirkot" kotisivulta
http://www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_kirik.php?id=159
Häädemeeste muuseum
Kooli 9, Häädemeeste, Pärnumaa
Iisaku Muuseum
Tartu maantee 53, Iisaku, Ida-Virumaa

Itä-Virumaan ja Iisakun kunnan lähiympäristön historiaa esittelevä museo.
Illukan kartano
Illuka mõis, Illuka, Ida-Virumaa
Ilumetsa meteoriidikraatrid
Ilumetsa, Veriora, Põlvamaa
Meteoriittien kraaterit syntyivät ehkä n. 6000 vuotta sitten. Kolmen kraaterin läpimitat 50-80m. Luontopolku.
Tallinnan Johanneksen kirkko
Vabaduse väljak 1, Tallinna, Harjumaa


Uusgoottilainen kirkko Tallinnan sydämessä (arkkitehti Christian August Gabler). Alttaritaulu ”Kristus ristillä” (Karl Wenig), Tallinnan vanhin kirkonkello, jossa on vironkielinen kirjoitus (1872), uudenaikaisia lasimaalauksia. Rakennettu 1867.
Lisätietoja ja kirkon aukioloajat "Viron tiekirkot" kotisivulta
http://www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_kirik.php?id=177
Jägala juga - Jägälän putous
Jägala, Jõelähtme, Harjumaa
Eestin mahtavin vesiputous Jägala-joessa. Korkeus 8 m. Vaikuttavimmillaan keväällä, kun vettä on paljon.
Järvamaa Muuseum - Järvamaan maakuntamuseo
Lembitu 5, Paide, Järvamaa

Jöörin kylämuseo
Jööri, Valjala, Saarenmaa

Kaalin meteoriittikraatteri
Kaali, Pihtla, Saarenmaa

Saaremaalla, Kuressaaresta 18 km päässä sijaitseva Kaalin meteoriittikraatteri on Viron merkittävin luonnonharvinaisuus. Suuren pääkraatterin lisäksi ympäröivällä n. 50 hehtaarin alueella on lisäksi kahdeksan pienempää meteoriittikraatteria.
Kaalin pääkraatterin halkaisija on 110 m ja syvyys 22 m.
Kraatterin aiheuttaneen meteoriitin arvioidaan törmänneen maahan n. 4000 vuotta sitten.
Kaalin kraatteri(t) ovat maailmanlaajuisestikin merkittävä paikka. Samanlaista selkeää meteoriittikraatteria ei ole muualla.
Tallinnan Kaarlen kirkko
Toompea 10, Tallinna, Harjumaa

Ruotsin kuningas Kaarle XI:n mukaan nimetty valtava uusromaaninen kirkko (arkkitehti Otto Pius Hippius) Tõnismäellä. Johann Kölerin kuuluisa fresko “Tulkaa minun tyköni“. Suuret urut (Walker & Co, 1923). Vanhin tornikello on Kaarle XI:n lahjoittama (1696). Rakennettu 1870.