Eckerö Line banner


Saarenmaa nähtävyydet





Saarenmaa » nähtävyydet » löytyi 25 kpl

Aavikun Talomuseo

Vallimaa k. 7, Kuressaari, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla, , Puh: +372 455 7583
www.saaremaamuuseum.ee

AAVIKUIDEN TALOMUSEO (Vallimaa k. 7). 1800-luvun lopussa oli Kuressaaressa Sepa katu 9 (myöhemmin Vallimaa 7) sijaitseva talo ja tontti puutarhurin Johann Brennerin (1834 – 1892) omaisuudessa. Omistajan kuoleman jälkeen osti sen Kuressaaren kauppias Jakob Aavik (Joosep Aavikun isä) veljelleen Mihkel Aavikulle (Johannes Aavikun isä). Johannes Aavik asui vanhempiensa kotona oppilaana v. 1898 – 1902 ja myöhemmin v. 1919 – 1926 kun hän oli viron kielen opettajana töissä Saaremaa Ühisgümnaasiumissa. Vuodesta 1961 hänen kuolemaan asti v. 1989 talo oli Joosep Aavikun koti. 19. kesäkuuta v. 1992 tässä avattiin Saarenmaan museon osastona Johannes ja Joosep Aavikun Talomuseo.Aavikute majamuuseum

Abruka saar - Abrukan saari

Abruka, Kaarma, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla,
www.hot.ee/abrukamuuseum/

Abrukan saari Saarenmaan etelärannikolla, 4 km etäisyydellä Roomassaaresta. Luonnonsuojelualue.

Angla tuulikud - Anglan tuulimyllyt

Angla, Leisi, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla, Lähetä sähköpostia Lähetä sähköpostia, Puh: +372 5199 0265
www.anglatuulik.eu

Anglan tuulimyllyt. Viron ainoa säilynyt tuulimyllymäki, Upa - Leisi maantien varressa. Alkuperäisistä yhdeksästä tuulimyllystä on jäljellä vielä viisi, joista yksi toimii museona.


Audla mõis - Audlan kartano

Audla, Laimjala, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla,
et.wikipedia.org/wiki/Audla_mõis

Saarenmaan omaleimaisin kartanokokonaisuus. Kalkkikivinen päärakennus vuodelta 1805 ja pieni puisto.



Kaalin meteoriittikraatteri

Kaali, Pihtla, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla,
www.ut.ee/BGGM/kaali.html
Kaalin meteoriittikraatteri

Saaremaalla, Kuressaaresta 18 km päässä sijaitseva Kaalin meteoriittikraatteri on Viron merkittävin luonnonharvinaisuus. Suuren pääkraatterin lisäksi ympäröivällä n. 50 hehtaarin alueella on lisäksi kahdeksan pienempää meteoriittikraatteria.
Kaalin pääkraatterin halkaisija on 110 m ja syvyys 22 m.
Kraatterin aiheuttaneen meteoriitin arvioidaan törmänneen maahan n. 4000 vuotta sitten.
Kaalin kraatteri(t) ovat maailmanlaajuisestikin merkittävä paikka. Samanlaista selkeää meteoriittikraatteria ei ole muualla.

Laurentiuksen kirkko

Tallinna 13, Kuressaari, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla,
www.teelistekirikud.ekn.ee/2013/fi_maakond.php?mk=Saaremaa
Laurentiuse kirik

Kuressaaren historiallisella pääaukiolla on kahden ruotsinaikaisen rakennuksen, raatihuoneen ja vaakahuoneen ohella olennaiseksi dominantiksi omalaatuinen Laurentiuksen kirkko. Ensimmäinen pyhäkkö, joka tuhoutui tulipalossa v. 1612, oli linnan lähellä nykyisen linnanpuiston alueella. Todennäköisesti pian tulipalon jälkeen saatiin tontti uuden pääaukion läheisyyteen sekä luultavasti v. 1630 uusi kirkko tuli täällä valmiiksi.Sen rakennuksen perusta on suorakaiteen muotoinen ja sen muurit muodostavat nykyisen runkohuoneen. Pohjansodassa v. 1710 poltettu kirkko jälleenrakennettiin seuraavilla vuosikymmenillä ja lisättiin myös kuoritila (vihkiminen v. 1929). Vielä kerra kirkko paloi v. 1828 ja rakennettiin entiselleen arkkitehti Heinrich Löwenerin johdolla v. 1835-1836, kun se sai nykyisen ulkomuodonsa.

Kuressaari - Kuressaaren kaupungin matkailuneuvonta

Tallinna 2, Kuressaari, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla, Lähetä sähköpostia Lähetä sähköpostia, Puh: +372 453 3120, +372 455 0550, Faksi: +372 453 3120
Kuressaare

Kuressaaren kaupunki. Saarenmaalla, Itämeren yhdellä suuremmalla saarella sijaitsee Kuressaari – arvonsa tunteva ja hurmaava pieni kaupunki. Leudon ilmaston, terveyttä vaalivien kylpylähotellien ja kauniin merinäköalan kaupunki on vakiinnuttanut asemansa matkailijoiden sydämessä, sillä tällä kaupungilla on tarjottavanaan jotain, mitä ei löydy mistään suurkaupungista. Tässä kaupungissa varjoisat puistotiet ja klassista tyyliä edustavat rakennukset toimivat vastapainona seitsemänsataa vuotta vanhalle piispanlinnalle ja nykyarkkitehtuuri puolestaan luo ujoja silmäyksiä 1300-luvulta peräisin oleviin linnanmuureihin.

Kuressaare on yhtä aikaa nykyaikainen ja historiallinen, uudistusmielinen ja vanhoillinen, vaatimaton ja tyylikäs.

Parituntisen kävelyretken aikana silmien eteen piirtyy merellisen kansan historia kaupungissa, joka sai kaupunkioikeutensa tanskalaiselta herttua Magnukselta jo vuonna 1563.

Kuressaaren Piispanlinna ja Saarenmaan museo

Lossihoov 1, Kuressaari, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla, Lähetä sähköpostia Lähetä sähköpostia, Puh: +372 45 54463
www.saaremaamuuseum.ee
Kuressaare

1300-luvulla rakennettu kaupungin tärkein nähtävyys on Kuressaaren Piispanlinna, joka on kaikkein parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus koko Baltiassa. Konventtirakennus muodostaa pohjamuodoltaan neliön, pituus noin 43 metriä. Pohjoisella sivulla on 2 tornia, vahtitorni Pikk Hermann ja puolustustorni Sturvolt. Pohjoisella sivulla on myös linnan sisäänkäynti. Lohkotuista dolomiittiplokeista tehdyn rakennuksen keskellä on neliömainen piha, jota toisessa ja kolmannessa kerroksessa ympäröi suljettu ristikäytävä. Linnassa saa nähdä laajoja museonäyttelyitä Saarenmaan historiasta ja luonnosta, vierailla taidenäyttelyissä sekä kuunnella konsertteja.

Kuressaaren Raatihuone

Tallinna 2, Kuressaari, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla,
Kuressaare

Pohjoismaista barokkityyliä edustava yksinkertainen ja ankara, mutta ylhäisenä vaikuttava huone rakennettiin vuosina 1653-1670 ruotsalaisen pohatan kreivin Magnus Gabriel De la Gardien aloitteesta. Kuressaaren raatihuoneen julkisivun merkittävä elementti on barokkimainen kiviportaali. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää portaalin yllä sijiatsevaan dolomiittilaatoista tehtyyn karniisiin, jonka yllä dolomiittivoluuttien välillä on ornamentoitu musta kartussi, jossa kultaiset kirjaimet. Teksti on latinankielinen ja korostaa talon yhteiskunnallista omituisuutta: SEMPER OFFICIO FUNGITUR UTILITATI HOMINUM CONSULENS ET SOCIETATI ANNO MDCLXX Tätä tekstia on aikaisemmin käännetty monella tavalla. Viimeinen käännös vuodesta 1995 on seuraava: ”AINA TÄYTTÄÄ HÄN VELVOLLISUUTENSA IHMISTEN HYÖDYKSI, KYSYMÄLLÄ SIKSI KANSALAISILTA NEUVOA. VUONNA 1670” (kääntäjä I.H.Jarvet). Teksin yllä ovat kohokoristeina kaksi siivellistä leijonaa, jotka pitävät kaupungin vaakunasta, käydetty on myös kasviaihetta. Raatihuoneen salin katossa on isoin palttinakattomaalaus Virossa – pituus 5,5 metriä ja laajuus 7,8 metriä.

Vaakahuone

Tallinna 3, Kuressaari, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla,
Vaekoda

Vastapäätä raatihuonetta, keskusaukiolla sijaitsee vuonna 1663 valmistunut barokkimainen vaakahuone, ainoa sen rakennustyypin jäljelläoleva edustaja Virossa. Vaakahuoneessa olivat tarkat leimalliset vaa'at, joita käytettiin torilla kaupanteossa. Ajanmittaan rakennuksen funktio on muuttunut. Vaakahuoneen lisäksi oli rakennuksessa 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa kaupungin vartiomiehistö, 1800- ja 1900-luvulla Kuressaaren majatalo. Vuosina 1980-1982 tehdyissä restauroinnissa palautettiin kenttätutkimuksissa selvinnyt julkisivun alkuperäinen ulkonäkö ja 1700-luvulta peräisin oleva tilojen jaotus. Arkkitehti L. Hansar, historiantutkija A.-M. Hallik.


Muhun museo

Koguva, Muhu, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla, Lähetä sähköpostia Lähetä sähköpostia, Puh: +372 45 48872
www.muhumuuseum.ee

Koguvan kylä Muhun saaren länsirannikolla on Viron talopoikaisarkkitehtuurin merkittävimpiä edustajia ja se on ollut kansantieteilijöiden tutkimuskohteena jo 1900 luvun alkupuolelta lähtien. Omaperäisessä maastossa sijaitseva, suhteellisen hyvin säilynyt talonpoikaiskylä on tunnettu ennenkaikkea virolaisen kirjailijan Juhan Smuulin (1922-1971) syntymäpaikkana. Koguvasta tuli tunnette kylä jo Juhan Smuulin elinaikana ja ensimmäinen näyttely avattiin jo hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1971. Vuonna 1973 avattiin Juhan Smuuli -museo nykyisen Saarenmaan museon sivupisteenä. Vuonna 1979 museolle erotettiin maata 30,4 ha ja museon nimeksi tuli J. Smuulin muisto- ja Koguvan ulkoilmamuseo. Vuodesta 1990 nimeksi tuli Muhu Muuuseum ja se kuuluu Muhun kunnalle.

Ortodoksinen Pyhän Nikolain kirkko

Lossi 8, Kuressaari, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla,
www.teelistekirikud.ekn.ee/2013/fi_maakond.php?mk=Saaremaa
Nikolai kirik

Vuonna 1790 rakennettu kirkko on kolmilaivainen, vaatimattomassa myöhäisklassisessa tyylissä. Kolmeosallinen portti, peräisin noin samalta ajalta, on kiinnostava. Sen pääsisäänkäytävän molemmalla puolella olevasta seinäpinnasta uloavat kaksi puolipylvästä doorialaisineen kapiteeleineen.Portin osia yhdistää holvikaari, jonka yllä, juuri karniisin alla on friisi triglyyfeineen – motiivi, joka klassiseen tyyliin tuli Vanhasta Kreikasta, jossa se oli erittäin tyypillistä. Seinäpinnat ovat massiivisisa. Holvikaaria koristavat lukonkivet. Molempaa portin puolta yhdistää karniisi, jossa pieni päätykolmio. Metallisäleikkö on sepäntyön mainio esimerkki. Erittäin kauniit ovat klassiset ornamentit, nk. riippuvat huivit.

Pädaste mõisahooned - Pädasten kartano

Pädaste mõis, Muhu, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla, Lähetä sähköpostia Lähetä sähköpostia, Puh: +372 454 8800
www.mois.ee/saare/padaste.shtml

Pädasten kartano. Ainut säilynyt kartano Muhun saarella 1800 ja 1900 -luvuilta.


Ruhnun saari

Ruhnu, Ruhnu, Saarenmaa
kartta Sijainti kartalla,
www.ruhnu.ee

Saarenmaan maakuntaan kuuluva ja lähellä Latvian rannikkoa sijaitseva Ruhnun saari ja kunta. Pinta-ala on 11,9 km2, pituus 5,5 km ja leveys 3,5 km. Lähin paikka mantereellaon Latviassa oleva Kuramaan niemi, matkaa 37 km. Kuresaaresta on matkaa 70 km, Pärnusta 97 ja Kihnun saarelta 54 km. Vakituisesti saarella asuu hieman yli 50 henkeä. Saarelle pääsee laivalla Saarenmaalta (Roomassaaren satama) tai lentämällä Pärnusta.


ViroWeb yhteystiedot | Viro - Eesti - ViroWeb, matkailutietoa Virosta. Copyright © ViroWeb 2003 - 2024
EESTI  KEELES Russian IN ENGLISH PÅ SVENSKA AUF DEUTSCH ViroWeb mobiililaitteille



Loma-asunnot Viro